Keikkailua!

Eilinen päivä, tai oikeastaan ilta ja yö pitivät palokunnan liikkeessä. Ensin lähdettiin rakennuspalolle jossa isäntä oli lämmitellyt vesiputkia päivällä ja lähtenyt sitten käymään muualla ja kotiin palattuaan oli huomannut että keittiön nurkka oli palanut. Onni oli, että vesiputki oli muoviputki joka oli sulanut kuumuudessa puhki ja putkesta suihkunnut vesi oli sammuttanut palon. Vettä oli tietysti lattialla jonkun verran, mutta ainakin mökki säästyi. Meillä ei ollut muuta tekemistä kuin purkaa seinää sen verran että voitiin varmistaa ettei kytöjä ollut jäänyt seinän väliin. No siitä sitten lähdin kotiin ja iltapalaa syömään, mutta kuinka ollakkaan, pari leipää kerkesin syödä niin puhelin piippaa jälleen ja taas pukkaa rakennuspaloa. Tarjosi pientä rakennuspaloa, vanha navetta palaa. Noo, nokka kohti paloasemaa jälleen ja sieltä kohti palopaikkaa kahdeksan miehen voimin. Pari kilometriä ennen palopaikkaa huomasimme kunnon loimotuksen metsän takaa, ei siis ollut enää pienestä palosta kyse. Kohteeseen päästyämme huomasimme rakennuksen olevan täyden palon vaiheessa ja pyysimme naapurikunnasta keiteleeltä lisäapua. Sieltä saapui sammutus- ja säiliöauto. Alkuselvitykset tehtyämme saimme tiedon että rakennus on muuten tyhjä mutta toisessa päässä on koiratarha jossa on koira. Juoksin tarhalle sammutusparini kanssa liukastellen liukkaalla pihanmaalla. Päästyämme tarhan luokse huomasin ajokoiran  nojaavan pelastyneenä tarhan verkkoaitaa vasten ja ulisevan. Suojasin hetken sumusuihkulla kuumuudelta ja sammutin rakennuksen päätyä että pääsisimme hakemaan koiran pois. Tarhan ovea emme heti huomanneet joka oli palavan seinän vieressä, joten taitoin yksikönjohtajan kanssa aitaverkon yläosaa alaspäin minkä saimme, kun siinä oli teräviä aitaverkon piikkejä pystyssä. Komensin kessun maahan nelinkontin ja sitten hyppäsin hänen selän päältä aidan yli tarhaan ja nostin koiran aidan yli kaverille. Näin oli pelastettu ainut vaarassa oleva luontokappale. Siinä sitten sammuttelimme rakennusta hiljalleen vettä säästellen ja lopuksi annoimme sen palaa kokonaan. Pakkasta oli tuolloin 25 astetta mennessämme sinne, mutta oli lauhtunut 18 asteeseen pois lähtiessämme. Palasimme asemalle yöllä n. klo. 3. Aloitettuamme huollon ja sitä hetken tehtyämme, jälleen rupesi puhelimet kilkattamaan ja evyä pukkaamaan. Siitä lähdin sitten parin muun kaverin kanssa evy keikalle ja sieltä sitten palattuamme saunan kautta kotio. Kotona olin n. klo. 5. Sitten parituntia unta palloon ja takas töihin. Pikkuisen tuo väsytti mutta hyvin jaksoin kuitenkin työpäivän vetää. Nyt rupeaa uni jo pikkuhiljaa painamaan ja vällyt kutsuvasti houkuttelee. Joten eipä muuta kuin hyvää yötä.

p.s. Koira selvisi ehjin nahoin ja voi hyvin!